VPK:n historiaa

Kaikki alkoi vuoden 1950 alussa, kun neljä miestä keskustelivat VPK:n tarpeellisuudesta Nurmossa. He tiedottivat kuntalaisia ajatuksesta ja päättivät järjestää perustan kokouksen. Perustava kokous pidettiin kirkonkylän koululla 10.4.1950, mutta tiedottamisesta huolimatta paikalla saapui vain samaiset neljä miestä, Vilho Kaunismäki, Eino Luukko, Ahti Luukko ja Pentti Asula. Kokous oli virallisesti kuitenkin ilmoitettu ja näin päätösvaltainen, tämän kokouksen päätöksellä Nurmon VPK perustettiin. Ensimmäisen hallituksen puheenjohta- jaksi valittiin Eino Luukko ja jäseniksi Vilho Kaunismäki, Reino Asukas, Herman Asula, Sauli Lehtivuori, Pauli Tuomikoski ja varajäseniksi Aala A Autio, Heikki Teppo ja Aarne Harviala. Kunnan palopäällikkönä ja VPK:n päällikkönä aloitti Ahti Luukko.

Alkava VPK tarvitsi rahaa kalustoon ja toimintaansa, hallituksen päätöksellä aloitettiin jäsenkeräys, mutta se tuotti vain vähänlaisesti. Palopäällikkö Ahti Luukko aloitti iltamien järjestämisen näytelmineen, jotka hän myös ohjasi. Ensimmäisen 10 vuoden aikana tehtiin 14 näytelmää, joita esitettiin yhteensä 52 kertaa Nurmossa ja maakunnassa. Esiintyjiä ja hyviä näyttelijöitä löytyi VPK:n omasta porukasta, innostus oman VPK työn eteenpäin viemiseksi kannusti kaikkia tekemään parhaansa. Kaikki olivat valmiita tekemään pyyteetöntä työtä ilman korvausta VPK:n eteen.

Kunnalta saatiin Esa moottoriruisku, jota säilöttiin Osuuskaupan pihapiirissä olevassa lautaladossa. Talvisin ruiskua pidettiin lämpimässä Osk:n johtaja Eemil Kuuselan eteisessä. Koska omaa paloautoa ei ollut ruiskun palopaikalle viemiseen käytettiin hevosta ja pidemmillä matkoilla Osuuskaupan autoa, joka piti välillä tyhjätä ennen kuin päästiin matkaan.

13.8.1951 Päätettiin ostaa VPK:lle oma kuorma-auto Osuuskaupalta, hintaa autolla oli 2250mk. Auto varustettiin 2500 litran puusäiliöllä ja lavan ympärille tehtiin kehikko, jonka päälle saatiin pressu tarpeen mukaan. Auto lahjoitettiin kouran VPK:n käyttöön 1959.

1952 Osuuskauppa rakensi autoilleen lämpimät tallit ja VPK sai saamaan yhteyteen yhden tallin ja letkunkuivaus tornin, Osk:n johtajan Kuuselan tarmokkaalla myötävaikutuksella. Näin VPK sai vakiintuneen paikkansa Nurmossa, palotallista tuli sitten monen nuoren ja vanhemmankin kohtauspaikka VPK:n merkeissä, ja tämä perinne jatkuu edelleen.
Osuuskaupan rakentama talli muutettiin myöhemmin paloasemaksi, joka vuonna 2002 purettiin tilalle rakennettiin uusi paloasema.

2.6.1953 päätettiin hankkia neliveto Land-Rover heikkojen ja auraamattomien teiden takia. Lanttiin mahtui sopivasti letkua ja siinä oli kiintoruisku vakiovarusteena. Lantista tuli sitten todellinen monitoimiauto VPK:n rahankeruuta ajatellen, sillä lanattiin luistinrata, kuljettiin VPK:n joulupukkeja, tyhjättiin kaivoja ym.

1957 hankittiin tukkiauto, josta rakennettiin paloauto 2500 litran metallisäiliöllä, miehistöä varten lavalle rakennettiin katettu hytti.

VPK:n poikaosasto perustettiin vuonna 1958, nykynimeke nuoriso-osasto.
Naisosasto perustettiin sitten seuraavan vuotena 1959. Osaston perustajajäseninä olivat Irma Ripsanluoma, Onerva Harviala, Elisa Välimaa, Kerttu Niemitalo, Eira Hynninen, Salme Luukko ja Ilmi Lehtivuori. Naisosastolaiset olivat mukana näytelmissä ja eri kilpailuiden tarjoilun hoitajina.
1964 ostettiin Seinäjoen palolaitokselta Volvo paloauto, jonka koritehdas penko oli rakentanut paloautoksi. Tämän auton VPK on kunnostanut museoautoksi, joka tänä päivänäkin on Nurmon Paloasemalla. VPK:n lippu, jonka suunnitteli Paavo Laakso, vihittiin juhlallisesti käyttöön Nurmon kirkossa 30.3.1970.

Vuonna 1970 hankittiin VPK:n ostamana ja kunnan ollessa takuumiehenä Bedford paloauto. Tämä auto olikin aikaansa edellä kaluston ja tilankäytön suhteen, auton moottori oli diesel, joka siihen aikaan oli todellinen harvinaisuus palokäytössä. 1979 hankittiin scanian käytetty öljyauto säiliöautoksi helpottamaan vesitilannetta ja vuonna 1981 kunta hankki miehistö- ja johtokeskusautoksi Dodgen. 1984 Nurmon kunta hankki 11800 litran vesisäiliöllä varustetun säiliöauton. Tämän jälkeen hankittu kalusto on vieläkin käytössä ja niiden esittely on linkin kalusto takana.

Kohta VPK:n perustamisen jälkeen oli alkanut ahkera harjoitus kaluston käyttöön. Kun miehet harjoittelivat, olivat myös pojat innolla mukana ja se näkyi kun kilpailuihin osallistuttiin. Vuonna 1956 Nurmon VPK oli ensi kertaa mukana Läänin Palokuntaliitonkilpailuissa voittaen ne heti. Sittemmin VPK:n joukkueet ovat osallistuneet kymmeniin ja kymmeniin kilpailuihin kahmien kymmeniä voittoa ja ison läjän tietoa ja mahtavia kokemuksia. Näistä voisi mainita vuoden 1964 Läänin kilpailut, mistä VPK sai kaksi kaksoisvoittoa, poikien ja miesten sarjassa ja sen että VPK on edustanut Lääniä 5 kertaa Pohjolan Malja kilpailuissa hyvällä menestyksellä. Mainittakoon myös, että VPK:n kilpailu toiminta ei ole jäänyt vain Suomen kamaralle, vaan on osallistuttu useita kertoja kansainvälisiin palokuntakilpailuihin ympäri eurooppaa, joista on ollut kotiin tuliaisina kaiken värisiä mitaleja. VPK on myös ollut aktiivisesti mukana muun tyyppisissä kilpailuissa kuin paloalan kilpailuissa. Vuosien varrella on luisteltu, hiihdetty, pelattu pesäpalloa ja lentopalloa, on pidetty maastojuoksu- ja uintikilpailujakin. On kisailtu leikkimielisesti naapureitakin vastaan, mukana naiset, miehet, tytöt ja pojat. On oltu mukana jopa resiinarallissa useasti, mistä on myös kaiken värisiä mitaleja.

VPK ensimmäisen 30 vuoden aikana kertyi hälytyksiä yhteensä 618 kappaletta. Aiheuttajina tulipalot ennen kaikkea alkuaikoina, myöhemmin kuvaan tulleet auton jäihin putoamisen, kolarit, öljyntorjunta, eläinten pelastamiset. Ensimmäisen 40 vuoden aikana kertyi hälytyksiä yhteensä 1111. Tänä päivänä Nurmon VPK kertyy hälytyksiä vuodessa noin 200.

Kun tätä historiaa pysähtyy ajattelemaan, voi yhtyä VPK:n marssin sanoihin, jotka on sanoittanut Eino Luukko ja säveltänyt Kerttu Salo, ei nahjusten parvi oo, Tämä Nurmon VPK, vaan se on iskujoukko miesten reippaitten.